Kun kahdestaan matkustelemme sitä aina silloin tällöin kaipaa muiden ihmisten, jos nyt ei seuraa, niin ainakin läsnäoloa. Siksi on tärkeää, että löydämme joka paikasta baarin tai jonkinasteisen kuppilan, missä voi vilkuilla jalkapalloa tv:stä ja paikallisia hiippareita.
Lyhyelläkin vierailulla on mukavaa, jos löytää oikein kantapaikan, missä meidät tunnetaan. Hondarribiassa paikkamme oli Lagunak, mikä on baskikieltä ja ei tarkoita laguunia vaan ystävyyttä tai jotain sinnepäin. Siinä meillä oli ystävä. Bilbaossa ei emme ehtineet saada kantiksen pätevyyttä mihinkään kippolaan, mutta yhdessä paikassa saimme melkein turpaamme.
Oli tärkeän matsin päivä, josta meillä ei ollut aavistustakaan. Tulimme kesken kiihkeimpien vaiheiden pahaa aavistamatta pieneen baariin. Tapamme mukaan vain puolihuolimattomasti seurasimme ottelua tietämättä edes ketkä pelaavat, sikäläiset lyhenteet kun eivät olleet tuttuja. Paikalla oli puolisen tusinaa toisilleen ja henkilökunnalle tuttua jalkapalloentusiastia, jotka elivät täysin pelin tunnelmissa.
Sitten toinen joukkue teki maalin, mikä oli suunnaton pettymys varsinkin eräälle varsin kookkaalle ja karismaattiselle herralle. Hän raivosi täyttä kurkkua, ilmeisesti kirosi maan rakoon tuomarit ynnä muut. Seurasimme tilannetta huvittuneena, ehkä hieman naurahdimmekin, emme varmaankaan edes tälle kaverille vaan jotain ihan muuta. Siitähän tämä kimpaantui ja tuli ihan iholle huutamaan englanniksi, että hän vihaa Real Madridia ja kaikkia niitä, jotka ovat kyseisen joukkueen kannattajia. Me siinä sitten, ihan rennosti ja hymyillen, että hei, me ollaan Suomesta, ei me tiedetä näitä juttuja. Tähän kuumakalle tuhahti halveksien, mutta edelleen äänekkäästi, että mokomakin Suomi; minä nukun teidän Suomenne päällä. Meitä nauratti aika tavalla. Paikan omistajarouva vähän säikähti ja rupesi selittelemään, se on sellainen macho, ei teidän tarvitse välittää. Me oltiin vain, että de nada de nada, kaikki hyvin.
Kohta oli kuumakallekin viilentynyt sen verran, että rupesi kaduttamaan rumat sanat viattomille turisteille. Suurieleisesti hän maksoi viinimme ja pyysi anteeksi moneen kertaan. Mutisi kuitenkin samalla, että kun niin vihaa Real Madridia. Näin selvisi meillekin, että vastakkain olivat Athletic Club Bilbao ja Real Madrid ja edellinen hävisi 5-1. Hotellimme oli muuten aivan Athletic Clubin kotikentän vieressä. Ikäihmisenä olossa on se(kin) hyvä puoli, että seikkailuksi riittää varsin hyvin tämän kaltaiset sattumukset. Niitä sitten jälkeenpäin muistellaan ja naureskellaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti